Olen Jaakko Sirén ja ehdolla SYL liittohallitukseen vuodelle 2024.
Minun SYL edustaa kaikkia yliopisto-opiskelijoita, vaikuttaa strategisesti pitkällä aikavälillä ja tarjoaa aitoja vaihtoehtoja.
Kuka Jaakko?
Olen leppoisa teekkari ja taloustieteilijä, ja olen toiminut AYY:n edustajiston johtotehtävissä viimeiset pari vuotta ponnistaen nuorisovaltuustotaustasta. Aktiivisen opiskelijaelämän ohella olen kerryttänyt työkokemusta ohjelmistoalalta sovellettuna usean eri toimialan kontekstiin sekä toiminut startup-yrittäjänä.
SYL:n hallitus on luontainen seuraava askel. Halu tuoda opiskelijoiden ääni kuuluviin sekä tarjota taloudellisesti kestäviä kompromisseja antavat voimaa jatkaa eteenpäin. Tulevaisuuden toiveet ovat kestävän teknologia-, ilmasto- ja talouspolitiikan parissa työskentelyssä, ja näitä haluan myös SYL:issä edistää.
Luottamustehtävät:
- AYY Edustajisto 1. varapuheenjohtaja, 2023
- Kokoomusopiskelijat liittohallitus, 2023
- Fyysikkokilta, yrityssuhdevastaava, 2023
- AYY Edustajisto, 2020->
- Lempäälän seurakuntavaltuusto, 2019
- Pirkanmaan nuorisovaltuustojen liiton piirin hallitus, 2018
- Tampereen nuorisovaltuusto, valtuustoedustaja, 2018
- Tampereen klassillisen lukion opiskelijakunta, pj, 2018
- Lempäälän nuorisovaltuusto, 2015-2018
Työkokemus:
- Qvik, Software Engineer, 2022->
- F-Secure, Junior Software Engineer, 2020-2022
- OP, Developer, 2019-2020
- Kiuas, Start-programme, 2019
- Fortum, trainee, 2018-2019
- Exebit, yrittäjä, 2018->
Koulutus
- Quantum Technology, Aalto-yliopisto, 2019->
- Taloustiede, Helsingin yliopisto, 2023->
- Ylioppilastutkinto, Tampereen klassillinen lukio, 2019
SYL on käännekohdassa
Suomen Ylioppilaskuntien Liiton juuret 1920-luvulta syntyivät tarpeesta tuoda ylioppilaat mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä kansainväliseen opiskelijayhteistyöhön. YTHS syntyi 1954 ja toimi 1990-luvulla kriittisenä tekijänä automaatiojäsenyyden hyväksymisessä kun yliopistolakia uudistettiin. Tällä välillä SYL on aaltoillut radikaalimman ja konsensushakuisemman linjan välillä.
SYL:n toimintaedellytykset ovat nyt muuttuneet. YTHS:n rahoitus on siirretty valtion vastuulle ja järjestötuet ovat tiukassa. Toiminnan ydin, eli opiskelijoiden äänen esille tuominen sekä paikallisella että valtiollisella tasolla ja jäsenylioppilaskuntien tukeminen toiminnassaan, tulee korostumaan kun epävarmuus jäsenpohjan kohdalla kasvaa. Opiskelijan tulee SYL:n ja ylioppilaskunnan jäsenenä saada jäsenmaksulleen vastinetta sekä kokea ylioppilaskunta omakseen.
Hallituksessa aion edistää strategian luomista, olennaiseen keskittymistä ja tehdä työtä pitkän aikavälin toimintaedellytysten puolesta. Opiskeluajan toimeentulosta tulee pitää kiinni, sukupolvipolitiikkaan tulee ottaa kantaa ja Suomen osaaminen tulee pitää maailman kärjessä.
Opiskelun ja töiden yhdistelmän ei tarvitse polttaa loppuun
Opiskelijoiden toimeentulo elää nuoralla tasapainotellen. Rahaa tulee pääosin Kelalta, opintorahana ja asumistukena, sekä lainasta ja töistä. Kukaan ei halua velkaantua älyttömästi, erityisesti opiskellessaan alalle, jossa ei ole huipputuloja. Toisaalta opiskelun oheen sopivia töitä ei ole kaikkialla tarjolla ja opintorahan sekä asumistuen tulorajat ohjaavat tekemään maksimissaan noin 1080€/kk ennen kuin tuet alkavat lähtemään noin 45% marginaalilla (33,6% asumistuesta ja 13,5% opintorahasta). Samalla Kelan tukiviidakko nostaa päätään ja aiheuttaa turhaa stressiä opiskelijoille.
Jokaisella tulisi lähtökohtaisesti olla mahdollisuus opiskella lukuvuoden aikana täysipäiväisesti, pitää aikuisten ihmisten n. 4 viikon vuosilomat ja keretä tekemään töitä joko kesällä tai opintojen ohessa oman elintasonsa nostamiseksi. Tämän saavuttamiseksi SYL:n tulee asettaa selkeä visio siitä miltä opiskelijan toimeentulon ja arjen sekä tehdä pitkäjänteistä työtä tavoitteiden eteen. Tämä tarkoittaa päättäjiä lähempänä olevaa lobbaamista, kompromissinhakuisuutta sekä realismia pyyntöihimme.
Opiskelijoiden tulevaisuus taattava
SYL on ennen viimeisintä blogiaan ottanut kantaa sukupolvipolitiikkaan yli kolme vuotta sitten. Samaan aikaan eläkkeensaajien määrä on kasvanut yli 35 000 hengellä ja valtion velka noussut 30 000 miljoonalla eurolla. Osuus BKT:sta on vuodesta 2019 vuoteen 2022 puolestaan noussut 44,3% lukemasta noin viidenneksellä 53,1% lukemaan. Tämä kaikki tulee olemaan nykypäivän opiskelijoiden käsissä ja rahoitettavana. Laskevien oppimistulosten maassa tulee panostaa tulevaisuuden kasvun ja hyvinvoinnin mahdollistajiin sekä kestämättömään eläkejärjestelmään löytää ratkaisu.
Yhteiskunnallisella tasolla eläkeläiset muodostavat noin 1,6 miljoonan ihmisen potin, väestöstä yli kolmannes on eläkkeellä ja eläkeläisissä äänestysprosentin ollessa korkeimmalla, kuuluu heidän äänensä vahviten. SYL:n tulee laajemmin osallistua keskusteluihin, joilla etsitään ratkaisua tähän eläkepommiin, ja ottaa tämä keskusteluissa lähes samalle prioriteetille kuin opiskeluaikainen toimeentulo luoden tähän selvä strategia. Eläkkeen tulee kattaa ihmisarvoisen elämän kulut ja henkilökohtaisen riskin ottaminen tämän ylittävässä eläkkeen rahasto-osuudessa tulee mahdollistaa.
Suomen tulevaisuus nojaa korkeasti koulutettuihin osaajiin. Tutkimus- ja kehitysinvestointeja on lisättävä ja peruskoulutuksen tasoa kohotettava. Opettajien sanaan tulee luottaa ja loistajien annettava loistaa jättämättä ketään heitteille. On tunnistettava se, että osaajat ja erityisesti huippuosaajat, ovat ne jotka tuovat innovaatioita ja rahaa Suomeen ja tälle on tehtävä tilaa. Jotta voimme pitää heikompiosaisista huolta, tulee myös tekijöiden loistaa.
Kannattavaa opiskelija-asumista
Opiskelija-asunnot ovat vuosien mittaan mittaan muuttuneet kysynnän ja tarjonnan mukaan, ja kysyntä tukien sekä yhteiskunnan muutosten mukaan. Verrattuna vuosikymmenen takaiseen nykyjärjestelmä kannustaa kalliimpaan asumiseen ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset osuvat automaattisesti myös opiskelijoihin. Samalla opiskelijasuntosäätiöt ovat remontoineet soluista soluyksiöitä ja soluihin on alkanut painottumaan täysin vuokransa itse maksavat kansainväliset opiskelijat. Yhteisöllisyys on laskenut eikä Kelan monimutkaiset menettelyt yhteisasumisen saralla auta asiassa. Alkuperäiseen ongelmaan, eli ahtaaseen asumiseen, on kuitenkin saavutettu ainakin väliaikainen ratkaisu.
Pitkällä aikavälillä nykyisen järjestelmän valuviat näkyvät. Kun LOAS teki selvityksen uusien asuntohankkeiden rahoituksesta tultiin tulokseen, että korkotuettomalla lainalla ei saavuteta vapaita markkinoita halvempaa asumista, ja ARA-rahoituksen ollessa tiukalla jäi hanke vielä limboon. Vapaat markkinat osoittivat toimivansa
Jokaisella opiskelijalla tulee olla oikeus ja mahdollisuus asua kohtuuhintaisessa opiskelija-asumisessa opintojensa aikana. ARA-säädöksissä tulee ottaa selkeämmin huomioon opiskelija-asuminen eikä elää vain kaupunkien tuetun asumisen ohjeiden raameissa, joiden johdosta esimerkiksi hyväksi koetut jonotuskäytännöt ovat nykyisin kielletty. Kimppakämpässä asumisen tulisi myös olla helpompaa ja kannattavampaa kuin kaikkien yksiöissä asuminen, johon esimerkiksi Kelan ruokakuntaoletukset ohjaavat.
SYL on yliopisto-opiskelijoiden edunvalvontajärjestö
Edunvalvontatyössä tulee keskittyä yliopisto-opiskelijoiden pitkän aikavälin kestävyyteen tuoden epäkohtia esiin, tarjoamalla ratkaisuja ja kiihdyttämällä korjausprosesseja. Tätä tulee tehdä yhteistyössä muiden instituutioiden ja päättäjien kanssa, ja kiittää kun edes kompromissi saadaan läpi.
Kun nykyinen hallitusohjelma julkaistiin oli SYL:n ensireaktio kritisoida kuinka terapiatakuu taattiin vain opiskelijoille eikä kaikille. Opiskelijoita paljon lähempää koskettavaan yli puolen vuoden YTHS jonoon ei puolestaan viitattu ollenkaan. Poukkoilevan maailmanparantamisen sijaan tulee SYL:n muodostaa selkeämmin lista tavoitteista sekä strategia siitä mitä tavoitellaan ja miten vaikuttamista tehdään, yliopisto-opiskelijat edellä.
Mukaan kampanjatiimiin?
Lähetä minulle viestiä Signalissa tai Telegramissa! Tekijöitä kaivataan kaikista ylioppilaskunnista 🙂